SHINTOLAISUUS Tekijät: Anna Holopainen, Joni Kettunen, Elisa Kinnunen, Elisa Mäkisalo
Uskomukset
Shintolaiset uskovat moneen jumalaan, esim. auringonjumalattareen ja kuunjumalaan.
He uskovat että jumaluutta on kaikkialla, jokaisessa oliossa on kami, jumalolento. Kuolleesta ihmisestä tulee kami, kun hänen kuolemastaan on 33 vuotta. Mikäli lapselle ei ole keritty antaa nimeä hänen kuollessaan, hänestä tulee vihainen ja ilkeä "vesilapsi", jota pitää lepytellä, että hän ei aiheuttaisi ongelmia. Ilman pätevää syytä surmatusta ihmisestä tulee kaunaa kantava aragami, joka haluaa kostaa kohtaamansa vääryydet.
Toiminta
Shintolaiset käyvät usein temppeleissä.
Puhdistus, eli ohraita, on pappien suorittama rituaali, joka poistaa mm. synnytyksestä tai sairaudesta kertyneen epäpuhtauden. Ohrai ei kohdistu pelkästään ihmisiin, vaan myös paikat, talot ja autotkin voidaan puhdistaa.
Lapsen syntymäjuhlaa ja häitä vietetään šintolaisin menoin, kungfutselaisia oppeja kunnioitetaan ja vainaja haudataan buddhalaisin menoin.
Šintolaisuudessa vainajien sieluja kunnioitetaan ja on tavallista, että kuolleen perheenjäsenen kuva asetetaan muistoalttarille, jolla vainajalle uhrataan ruokaa, juomaa ja joskus ns. henkirahaa.
Ennen ruokailua vainajan lähin sukulainen keskustelee vainajan sielun kanssa. On myös tavallista puhella sielulle päivän tapahtumista ja kysellä kuulumisia.
Kagura on shintolaisuuden vanha rituaalinen tanssi.
Tunteet ja elämykset
Shintolaisessa pyhäkössä voi tuntea jumalten läsnäolon. Shintolaisuudessa oleellista on ajatus puhtaasta ja epäpuhtaasta. He uskovat, että toriin alta kulkeminen puhdistaa. Pyhäkössä puulaattaan kirjoitetaan kameille suunnatut rukoukset, ja se ripustetaan telineeseen. Elämällä hyvin voi saavuttaa pelastuksen. Tärkeintä on uuden syntyyn keskittyminen, ei kuolemaan, sillä se on paha.
Uskonnon vaikutus ja sen näkyminen yksilössä ja yhteiskunnassa
Shintolaisuus on nyykään osalle japanilaisista elämäntapa, ja se antaa suuntaa tekemiselle. Tavallisille ihmiselle se on siis vain osa kulttuuriperinnettä Japanissa on lähes 80 000 shintolaista pyhää paikkaa. Monet pyhät paikat voi tunnistaa niihin johtavista porteista ”toreista”, joiden alta kulkemisella uskottiin olevan puhdistava vaikutus. Shintolaisuus ei ole merkittävästi levinnyt Japanin ulkopuolelle.
Kotien ulko-ovien päällä on shintopyhäköistä ostettuja amuletteja, jotka tuovat siunauksen koteihin.
Etiikka – käskyt ja kiellot
Shintolaiset kunnioittavat luontoa.
Shintolaisuudella ei ole perisyntioppia, mutta se tekee selkeän eron rituaalisesti puhtaan ja likaisen välillä.
Puhdistuminen on tärkeää, jumalia lähestyessä suorastaan välttämätöntä.
Shintolaisuudessa ei siis ole varsinaista oppia tai pyhiä kirjoituksia, mutta heillä on vanhoja uskomuksia ja myyttejä.
SHINTOLAISUUS Tekijät: Anna Holopainen, Joni Kettunen, Elisa Kinnunen, Elisa Mäkisalo
Uskomukset
Shintolaiset uskovat moneen jumalaan, esim. auringonjumalattareen ja kuunjumalaan.
He uskovat että jumaluutta on kaikkialla, jokaisessa oliossa on kami, jumalolento. Kuolleesta ihmisestä tulee kami, kun hänen kuolemastaan on 33 vuotta. Mikäli lapselle ei ole keritty antaa nimeä hänen kuollessaan, hänestä tulee vihainen ja ilkeä "vesilapsi", jota pitää lepytellä, että hän ei aiheuttaisi ongelmia. Ilman pätevää syytä surmatusta ihmisestä tulee kaunaa kantava aragami, joka haluaa kostaa kohtaamansa vääryydet.
Toiminta
Shintolaiset käyvät usein temppeleissä.
Puhdistus, eli ohraita, on pappien suorittama rituaali, joka poistaa mm. synnytyksestä tai sairaudesta kertyneen epäpuhtauden. Ohrai ei kohdistu pelkästään ihmisiin, vaan myös paikat, talot ja autotkin voidaan puhdistaa.
Lapsen syntymäjuhlaa ja häitä vietetään šintolaisin menoin, kungfutselaisia oppeja kunnioitetaan ja vainaja haudataan buddhalaisin menoin.
Šintolaisuudessa vainajien sieluja kunnioitetaan ja on tavallista, että kuolleen perheenjäsenen kuva asetetaan muistoalttarille, jolla vainajalle uhrataan ruokaa, juomaa ja joskus ns. henkirahaa.
Ennen ruokailua vainajan lähin sukulainen keskustelee vainajan sielun kanssa. On myös tavallista puhella sielulle päivän tapahtumista ja kysellä kuulumisia.
Kagura on shintolaisuuden vanha rituaalinen tanssi.
Tunteet ja elämykset
Shintolaisessa pyhäkössä voi tuntea jumalten läsnäolon.
Shintolaisuudessa oleellista on ajatus puhtaasta ja epäpuhtaasta. He uskovat, että toriin alta kulkeminen puhdistaa.
Pyhäkössä puulaattaan kirjoitetaan kameille suunnatut rukoukset, ja se ripustetaan telineeseen.
Elämällä hyvin voi saavuttaa pelastuksen. Tärkeintä on uuden syntyyn keskittyminen, ei kuolemaan, sillä se on paha.
Uskonnon vaikutus ja sen näkyminen yksilössä ja yhteiskunnassa
Shintolaisuus on nyykään osalle japanilaisista elämäntapa, ja se antaa suuntaa tekemiselle. Tavallisille ihmiselle se on siis vain osa kulttuuriperinnettä
Japanissa on lähes 80 000 shintolaista pyhää paikkaa.
Monet pyhät paikat voi tunnistaa niihin johtavista porteista ”toreista”, joiden alta kulkemisella uskottiin olevan puhdistava vaikutus.
Shintolaisuus ei ole merkittävästi levinnyt Japanin ulkopuolelle.
Kotien ulko-ovien päällä on shintopyhäköistä ostettuja amuletteja, jotka tuovat siunauksen koteihin.
Etiikka – käskyt ja kiellot
Shintolaiset kunnioittavat luontoa.
Shintolaisuudella ei ole perisyntioppia, mutta se tekee selkeän eron rituaalisesti puhtaan ja likaisen välillä.
Puhdistuminen on tärkeää, jumalia lähestyessä suorastaan välttämätöntä.
Shintolaisuudessa ei siis ole varsinaista oppia tai pyhiä kirjoituksia, mutta heillä on vanhoja uskomuksia ja myyttejä.